MM-turnauksen toivotaan tuovan buustin seurojen toimintaan – Jääkiekkoilu pysyy nyt otsikoissa pitkään, uusia harrastajia odotetaan syksyllä

Vaikka MM-kilpailut ovat ennen kaikkea huippujääkiekkoilun juhlaa, niiden odotetaan hyödyttävän monella tapaa myös Tampereen kärkiseurojen toimintaa.

Toiminnanjohtajat, Ilves ry:n Tapio Tamminen ja Tappara ry:n Kari Aaltonen uskovat, että viime kuukausien ikävämpien uutisten jälkeen MM-kotiturnaus tuli oivaan rakoseen ja houkuttelee lajin pariin normaalia enemmän uusia harrastajia.

– Myös seurojen hallintoon tarvitaan lisää päätoimisia työntekijöitä, Tapparan toiminnanjohtaja Kari Aaltonen vinkkaa MM-turnauksen tuoton käytöstä päättäville.

– MM-turnaus on niin merkittävä tapahtuma koko suomalaiselle jääkiekkoilulle, että se auttaa väkisinkin sitä eteen ja luo sille positiivisen kierteen imagoa, Tamminen arvioi.

– Yleinen lajin näkyminen ja puheenaiheena oleminen ovat sinällään tärkeitä ja toivottavasti näkyvät jollain lailla jo lähitulevaisuudessa, Aaltonen sanoo.

– MM-kilpailut jatkavat jääkiekkoilun saamaa näkyvyyttä ja lisäävät sen kiinnostavuutta varsinaisen kauden jälkeen. Sekin on seuroille tärkeää, vaikka siltä kantilta arvioiden syksy olisi MM-turnaukselle paras ajankohta, Tamminen miettii.

Tappara voitti Liigassa kultaa ja Ilves pronssia. Jo Leijonien Pekingissä voittama olympiakulta lisäsi buustia – joskaan Tammisen mukaan ei ihan niin roihuavasti kuin olisi voinut toivoa.

– Normaalitilanteessa olympiakulta olisi tullut hyvään aikaan, mutta kansainvälinen konflikti vei mediahuomiota siltäkin, Tamminen viittaa Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan.

Aaltonen painottaa, että vasta syksyllä mitataan, miten paljon mahdollinen MM-menestys tuo uusia junnuja kaukaloihin. Yleensä heitä on tullut varsin tasaisesti, mutta kausi 2015–2016 muodosti selvän poikkeuksen:

– Kun sekä alle 20- että 18-vuotiaat voittivat MM-kultaa, A-maajoukkue MM-hopeaa ja Tapparan liigajoukkue SM-kultaa, ja siihen tuli vielä päälle NHL-draftin jännäys, meille tuli seuraavana syksynä kiekkokoulujen osallistumisennätyksen lisäksi myös toiseksi nuorimpaan joukkueikäluokkaan poikkeuksellisen paljon uusia pelaajia, 30 uutta junnua, Aaltonen laskeskelee.

Tuotosta laatua valmennukseen ja seurajohtamiseen

Jääkiekkoliitto on jalkauttanut aiemmista MM-kiekkoturnauksista saatuja tuottoja ruohonjuuritason seuratyöhön, ja niin se tekee nytkin. Osa ”vanhoista” projekteista on tosin edelleen menossa, mutta uusia kohteita riittää.

– Toivottavasti MM-kilpailujen tuottoa käytetään seurojen arkityön ammattimaistamiseen, Ilveksen toiminnanjohtaja Tapio Tamminen sanoo.

– Esimerkiksi taitovalmentajien palkkaaminen seuroihin on ollut todella tärkeää. Ensisijainen toiveeni tämänkin turnauksen tuottojen kohteelle on seurojen toiminnan ammattimaisuuden tukeminen, Tapio Tamminen sanoo.

Hän kertoo Ilves ry:n jääkiekkoilussa noin 1 000 pelaajalla olevan 150 valmentajaa, joista vain kymmenkunta valmentaa ammatikseen. Vapaaehtoisten panos on siis toiminnan kannalta ratkaisevan tärkeää, mutta ammattilaisten kautta heidänkin työhönsä saadaan lisää laatua.

– Ammattilaiset paitsi valmentavat, myös auttavat, kouluttavat ja tukevat vapaaehtoisia.

Jääkiekkoliitto teki 1990-luvun loppupuolella valmennusasioissa isoja linjanvetoja, jotka ovat osoittautuneet kiitosten arvoisiksi.

– Suomalainen jääkiekkoperhe on tehnyt varsin tehokasta työtä jo useiden vuosikymmenten ajan. Pelaajia on saatu kiitettävästi eteenpäin maailmalle, Tamminen kiittelee.

Tapparalla pelaajia ja valmentajia on kutakuinkin saman verran, mutta palkkaa saa parikymmentä valmentajaa eli tuplaten Ilvekseen verrattuna. Päätoimisten ammattivalmentajien määrän lisäämisen on mahdollistanut voimakkaasti kasvanut seuran, kaupunkien ja kuntien kanssa toteuttama liikuntakerhotoiminta.

Monen päätoimisen juniorivalmentajan työnkuvaan kuuluu myös muun muassa koulujen ja päiväkotien liikuntakerhojen ohjaukset.

Kari Aaltonenkin pitää arkisen valmennustyön laadusta huolehtimista hyvin tärkeänä, mutta muistuttaa, että toivoo MM-tuottoa suunnattavan myös seurojen hallinnon rakentamiseen.

– Myös Liigaseurojen junioriorganisaatioiden yhteistyö-, eli ”sateenvarjoseuroissa” on tarvetta päätoimisille hallinnon työntekijöille, koska osaavien vapaaehtoisten seurajohtajien kuorma on jo kovin suuri. Jos niihin saataisiin palkattua henkilöitä tekemään toimintaa, se auttaisi seurojen hyvinvointia, Aaltonen miettii.

Harrastajamäärät lähellä resurssien rajoja

Tamminen sanoo Ilveksen harrastajamäärien olevan nykyisellään kuta kuinkin ”tapissa”, sillä Tampereella ja sen lähiympäristössä ei hallivuoroja ole liiaksi.

– Sovittelemalla ryhmäkokoja ja yhteistyöseurojen kanssa tehtävällä yhteistyöllä kaikki saadaan kyllä mukaan toimintaan myös tulevaisuudessa. Ilveksen harrastajamäärä on ollut kasvussa jo useamman kauden ajan, toiminnanjohtaja Tamminen luonnehtii.

Nokia Arenan katsomot ovat täyttyneet ääriään myöten Suomen peleissä. (Kuva: Sanna Hillberg)

Tapparan Aaltonen myöntää tilanteen, mutta uskoo tilaa löytyvän toistaiseksi kaikille halukkaille.

– Pidämme luistelu- ja kiekkokoulua neljässä hallissa eri puolilla kaupunkia, ja kiekkoilua voi ilman kilpailullisia tavoitteita harrastaa myös kahdessa matalan kynnyksen ryhmässämme, Aaltonen sanoo.

Maamme jäähalliverkoston rakentamisessa nykyiseen laajuuteensa käytettiin 1990-luvun kahden kotiturnauksen tuottoja. Aaltonen arvelee, ettei Tampereen kaupunki enää rakenna yhtään jäähallia omin varoin, mutta on jatkossakin mukana tukemassa uusien yksityisten liikuntapaikkojen syntymistä tarjoamalla esimerkiksi kenttähenkilökunnan halleihin. Seurat ja kaupunki tekevät tiivistä yhteistyötä muun muassa Hakametsän Sport Campus-alueen kehittämisessä.

– Opetus- ja kulttuuriministeriön tuki on hankkeiden toteuttamisessa isossa roolissa. Se mahdollisti esimerkiksi Kangasalan jäähallin laajennuksen viime vuonna, Aaltonen muistuttaa.

Pelkoa harrastajamäärien romahtamisesta tuskin on sen enempää Ilveksellä, Tapparalla kuin Tampereen kolmannella perinteikkäällä seuralla, Kooveella.

– Vaikka olemme toistemme kilpailijoita, istumme kabineteissa samalla puolella ja meillä on hyvä yhteinen näkemys esimerkiksi siitä, että tänne tarvittaisiin Sorsapuiston tekojääradan tapaisia liikuntapaikkoja. Kaikkea liikunnan harrastamista ei voi sälyttää seuroille, Tamminen tähdentää.

MM-turnaus avaa seuroillekin näyteikkunan kertoa kiekkoilevalle maailmalle, mitä Tampereella tehdään.

– Jonkin verran teemme turnauksen aikana markkinointia yhteistyössä Jääkiekkoliiton ja Tampereen kaupungin kanssa, Tamminen kertoo.

– Suuren yleisön kiinnostuksen kannalta on tärkeää, että paikallisten seurojen pelaajia on Suomen joukkueessa. Totta kai myös Nokia Arenan uutuudenviehätys on vetovoimatekijä, Aaltonen pohtii.

Ilves osti jonkin verran MM-pääsylippuja ja arpoi ne sisäisesti toimihenkilöidensä kesken. Myös Tappara jakoi ostamansa liput sisäisesti.

Kirjoittaja: Antti-Pekka Lehtonen

Etusivu