Pelipäivän vieraana Liigan tuore erotuomaripäällikkö Aleksi Rantala

  Aleksi Rantala päätti pitkän uransa Liigan ja kansainvälisen tason erotuomarina viime keväänä. Alkaneella kaudella hän aloitti Liigan erotuomaripäällikkönä, kun tehtävää pitkään hoitanut Jyri Rönn siirtyi syrjään. Rantala toimi pääsarjatason erotuomarina 25 vuoden ajan. Hän aloitti pääsarjatasolla 23-vuotiaana ja päätti uransa 48-vuotiaana. Uran varrelle mahtuivat muun muassa kuudet MM-kisat ja olympialaiset. Rantalan mukaan ikä ja oman kehon tuntemukset vaikuttivat päätökseen lopettaa aktiivinen tuomariura.

”Kyllä se alkaa oma kroppa tuntumaan myös siltä, että nyt ehkä ruvetaan olemaan aika lähellä sitä, että jos jonkin näköinen järkevä vaihtoehto esitetään ja saisi tämän lajin parissa olla, niin se on jo jonkin aikaa tuolla takaraivossa mietityttänyt”, Rantala kertoo.

Rantala työskenteli uransa aikana myös Saksassa ammattituomarina. Koronapandemian aikana työtä leimasivat tyhjät hallit ja tiheä testaaminen. Rantalan mukaan vuoden aikana koronatesti tehtiin yli sata kertaa, jotta areenoille pääsi sisään. Saksasta Suomeen palattuaan Rantala jatkoi vielä kotimaassa ammattituomarina. Nyt uusi tehtävä tarjoaa mahdollisuuden olla mukana lajin kehittämisessä ja tulevissa muutoksissa. Rantala kertoo miettineensä päätöstä yhdessä perheensä kanssa ja kokeneensa ajan sopivaksi uudelle haasteelle. Rantalan yrittäjätausta ja kokemus operatiivisesta työstä ovat tukeneet siirtymistä uuteen tehtävään. Hän kertoo vastanneensa aiemmin muun muassa asioiden hallinnasta ja kehittämisestä kohtuullisen kokoisessa yrityksessä.

”Nyt onhan tämä ihan mahtavaa. Tässä on ollut, vaikka ikävä kyllä tämä päätös saatiin sitten maaliin niin myöhään, että ihan kaikkea en ole saanut varmastikaan siihen asentoon, kun olisin halunnut. Mutta paljon olen saanut muutoksia aikaiseksi jo tässä vaiheessa”, Rantala sanoo.

Uudessa roolissaan Rantala pääsee tarkastelemaan jääkiekkoa myös joukkueiden näkökulmasta. Hän kertoo keskustelevansa ennen otteluita valmentajien ja urheilujohtajien kanssa sekä hyödyntävänsä pitkän uransa aikana kertynyttä kokemusta. Rantalan työparina erotuomarivalmennuksen puolella toimii Antti Boman, joka päätti oman tuomariuransa viime keväänä. Rantala kertoo valinneensa Bomanin tehtävään ehdottomaksi ykkösvaihtoehdokseen. Kaksikko tulee erilaisista taustoista ja on ihmisinä erilainen, mutta he tulevat Rantalan mukaan hyvin toimeen keskenään. Rantalan mukaan asioita valmistellaan yhdessä esihenkilön, Bomanin, erotuomarivalmennusryhmän ja tilannehuoneen vastaavien kanssa. Suomalainen ammattituomarijärjestelmä on toiminut jo usean vuoden ajan. Viime kaudella ryhmässä oli kahdeksan ammattituomaria, mutta uuden kauden alla kaksi tuomaria jäi sivuun. Lassi Heikkinen nostettiin seitsemänneksi ammattituomariksi. Järjestelmän kehittämisessä painotetaan jatkossa kokemuksen lisäksi nuorempien tuomareiden määrätietoista nostamista pääsarjatasolle. Tavoitteena on, että ylemmällä sarjatasolla olisi pääsääntöisesti ammattituomareita, mutta samalla oven halutaan pysyvän auki myös muille kokeneille ja osaaville tuomareille. Kaikkien tuomareiden ei tarvitse työskennellä täysipäiväisesti erotuomarina, jos heidän osaamisensa riittää pääsarjatasolle. Ammattituomareiden määrää halutaan kuitenkin kasvattaa tulevaisuudessa.

Henkilökohtainen valmennus keskiöön

Uudessa toimintatavassa korostuvat läpinäkyvyys ja henkilöjohtaminen. Jokaiselle tuomarille nimetään henkilökohtainen erotuomarivalmentaja, jonka puoleen voi kääntyä matalalla kynnyksellä. Valmennuksessa halutaan keskittyä tuomareiden omiin vahvuuksiin ja kehittää samalla heidän heikkouksiaan. Kaikista tuomareista ei pyritä tekemään samanlaisia, vaan jokaisen yksilölliset ominaisuudet halutaan ottaa paremmin huomioon. Esimerkiksi Riku Branderin vahvuutena pidetään erinomaista luistelua. Toisella tuomarilla vahvuus voi puolestaan olla pelin johtamisessa, kommunikoinnissa tai olemuksessa. Tavoitteena on, että tuomarit pystyvät rakentamaan suorittamisensa omien vahvuuksiensa varaan ja kehittämään samalla niitä osa-alueita, joissa heillä on eniten parannettavaa.

Tunteita ei haluta kitkeä pelistä sääntömuutoksilla

Liigassa väärästä haastosta ei alkavalla kaudella seurata enää välitöntä jäähyä. Joukkue menettää ensimmäisestä väärästä haastosta aikalisän, jos sillä on sellainen vielä käyttämättä. Muutos voi laskea haastamisen kynnystä, sillä tilannehuoneen kuvamateriaalin saamisessa penkille on edelleen pieni viive. Käytössä on myös eri kameroita: joukkueet hyödyntävät WiseHockeyn kameroita, kun taas hallien omat tilannehuonekamerat on sijoitettu maalin yläpuolelle. Liigan tilannehuonetta ollaan rakentamassa ensi vuonna uudelleen televisio-oikeuksien sopimuskauden vaihtuessa. Samalla myös järjestelmiä voidaan kehittää, joten nyt tehty sääntötulkinta ei välttämättä jää pysyväksi. Ensimmäisen väärän haaston seuraamusta pidetään kuitenkin tälle kaudelle järkevänä muutoksena. Haastojen käyttöön toivotaan silti harkintaa. Tarkoitus ei ole käyttää haastoa aikalisän sijasta ainoastaan pidemmän pelikatkon saamiseksi, vaan kunnioittaa haastamiselle asetettuja sääntöjä. Täydentävän kurinpidon muutokset eivät haastattelussa esillä olleen näkemyksen mukaan muuta erotuomareiden suhtautumista penkiltä tulevaan palautteeseen. Tunteet ja kommunikaatio kuuluvat edelleen peliin, eikä tarkoituksena ole viedä tunnetta kaukalosta. Liigan code of conduct määrittelee tarkemmin odotuksia seuroille ja joukkueille. Kurinpidolliset tarkennukset liittyvät muun muassa tilanteisiin, joissa pelin loppupuolella syntyy tappeluita tai muuta vastaavaa. Muutokset eivät koske erotuomareiden toimintaa tai heidän tapaansa puuttua penkiltä tulevaan palautteeseen. Yhteydenpitoa seurojen, urheilujohtajien ja päävalmentajien kanssa halutaan edelleen vahvistaa. Tavoitteena on rakentaa toimintaa yhdessä seurojen kanssa, ei toimia ulkopuolisena tahona.

Suomalaisille erotuomareille tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä

Suomalaista erotuomaritoimintaa pidetään edelleen laadukkaana, mutta kansainvälisessä kehityksessä Suomi on jäänyt hieman jälkeen. Esimerkiksi olympialaisissa ei tällä hetkellä ole ollut mukana suomalaista päätuomaria, mikä on haastattelussa nostetun arvion mukaan poikkeuksellinen tilanne. Kansainvälistä erotuomaripolkua pitäisi kehittää niin, että suomalaiset olisivat mukana myös päätöksenteossa. Yhteistyötä tehdään muun muassa Sveitsin kanssa, joka on halunnut lainata suomalaisia erotuomareita ja vaihtaa osaamista. Aiemmin kansainvälisen jääkiekkoliiton yhteydessä toimi erotuomarivaihtopooli, jonka kautta tuomarit pääsivät eri maihin hankkimaan kokemusta ja kehittymään. Tällä hetkellä vastaavaa järjestelmää ei ole käytössä. Myös kansallisten liigojen välistä yhteistyötä ja kansainvälisiä mahdollisuuksia tarvitaan lisää. CHL:n kanssa yhteistyötä on jonkin verran, mutta sitä kuvataan vielä melko suppeaksi.

Onni Hautamäki teki historiaa

Yhtenä suomalaisen erotuomaritoiminnan myönteisenä esimerkkinä esiin nostettiin Onni Hautamäki, joka solmi ensimmäisenä suomalaisena erotuomarina sopimuksen rapakon taakse. Hautamäkeä kuvattiin poikkeuksellisen hyväksi linjatuomariksi, jolle mahdollisuuteen tarttuminen oli merkittävä saavutus. Suomalainen linjatuomaritoiminta on pysynyt kansainvälisesti vahvana. Suomalaisia linjatuomareita on ollut mukana arvoturnausten loppuotteluissa, ja myös suomalainen päätuomari on toiminut maailmanmestaruuskisojen finaalissa.